Työntekijän oleskelulupa Suomeen: saatavuusharkinta ja kahden viranomaisen ketju
Ulkomaalaislaki 301/2004 jakaa työntekijän oleskeluluvan kahteen vaiheeseen: työvoimaviranomaisen osaratkaisu ensin, Maahanmuuttoviraston päätös sen jälkeen.
Työntekijän oleskelulupa ratkaistaan ulkomaalaislain 301/2004 viidennen luvun mukaan kahdessa vaiheessa. Työvoimaviranomainen tekee ensin osaratkaisun, jossa arvioidaan saatavuusharkinta ja työsuhteen ehdot. Maahanmuuttovirasto (Migri) tekee sen jälkeen varsinaisen lupapäätöksen. Työnantaja osallistuu molempiin vaiheisiin, eikä työntekijä voi aloittaa työtä ennen päätöstä.
Kaksi viranomaista, yksi lupa
Suomen työperusteisessa maahanmuutossa ketju on jaettu selvästi. Työvoimaviranomainen, käytännössä työ- ja elinkeinohallinnon lupayksikkö, vastaa siitä osasta, joka koskee työmarkkinoita: onko avoinna olevaan tehtävään kohtuullisessa ajassa saatavissa työvoimaa jo Suomen tai muun EU- ja ETA-alueen työmarkkinoilta, ovatko palkka ja muut ehdot työehtosopimuksen mukaiset ja pystyykö työnantaja huolehtimaan velvoitteistaan työnantajana. Tämä osuus on saatavuusharkinta, ja se on se kohta, jossa hakemus joko etenee tai pysähtyy.
Vasta osaratkaisun jälkeen Migri ratkaisee luvan kokonaisuutena. Migri tarkastelee hakijan henkilöä koskevia edellytyksiä, matkustusasiakirjaa, toimeentuloa ja yleisen järjestyksen ehtoja. Migrin sivusto migri.fi/en/working-in-finland esittää vuonna 2026 työperusteiset luvat viitenä väylänä: työntekijän oleskelulupa, erityisasiantuntijan oleskelulupa, EU:n sininen kortti, kausityöluvat ja sertifioidun työnantajan väylä. Näistä työntekijän oleskelulupa on ainoa, jossa saatavuusharkinta on pääsääntö suorittavan työn tehtävissä.
Osa väylistä on rakennettu nimenomaan saatavuusharkinnan ulkopuolelle. Erityisasiantuntijan oleskelulupa ja EU:n sininen kortti arvioidaan palkkatason ja pätevyyden perusteella, eikä työvoimaviranomaisen osaratkaisua tarvita samalla tavalla. Sertifioidun työnantajan väylä ei poista saatavuusharkintaa mutta muuttaa työnantajan asiakirjojen käsittelyä ja nopeuttaa ketjua; sen ehdot on käyty läpi tekstissä sertifioitu työnantaja Suomessa. Vuodenaikaan sidotuissa tehtävissä sovelletaan omaa kausityölainsäädäntöään, ja sen porrastus on kuvattu tekstissä kausityö Suomessa.
Rakenteen käytännön seuraus on se, että kaksi eri viranomaista voi keskeyttää saman hakemuksen eri syistä. Työvoimaviranomainen keskeyttää sen palkan tai työehtosopimuksen perusteella, Migri henkilöä koskevan asiakirjan perusteella. Työnantajan aikataulu määräytyy näistä hitaamman mukaan, ei ensimmäisen valmistuvan mukaan. Sama kaksijakoisuus tunnetaan muualla EU:ssa yhdistelmäluvan alueellisina versioina, ja rakenteen logiikka on käyty läpi tekstissä yhdistelmälupa selitettynä.
Mitä työnantaja tekee ja missä järjestyksessä
Migrin työnantajille suunnattu ohjeistus (migri.fi/en/for-employers, 2026) määrittelee työnantajan roolin tarkasti. Työnantaja täyttää työsuhteen ehdot sähköisessä Enter Finland for Employers -palvelussa, joka on työnantajien asiointipalvelu, vasta sen jälkeen, kun Migri on lähettänyt siitä viestin. Järjestys on tärkeä: työntekijä jättää hakemuksensa ensin, ja työnantajan täydennys kiinnittyy tuohon hakemukseen. Jos työnantaja täyttää ehdot etuajassa väärään hakemukseen tai jättää ne kokonaan täyttämättä, hakemus odottaa käsittelyjonossa ilman että kumpikaan viranomainen voi edetä.
Migrin oma ohje toteaa, että sähköisen asiointipalvelun käyttö nopeuttaa päätöstä paperiseen menettelyyn verrattuna. Työnantajien neuvontanumero on 0295 790 601, ja se on oikea osoite silloin, kun hakemus on jumissa työnantajan täydennyksen vuoksi.
Vaiheet menevät työnantajan kannalta näin.
| Vaihe | Kuka toimii | Mitä tapahtuu |
|---|---|---|
| 1 | Työnantaja ja työntekijä | Työsopimus tai sitova tarjous, jossa palkka ja tehtävä vastaavat alan työehtosopimusta |
| 2 | Työntekijä | Hakemus Enter Finland -palvelussa tai Suomen edustustossa, tunnistautuminen ja biometriset tiedot |
| 3 | Työnantaja | Työsuhteen ehtojen täyttäminen työnantajien Enter Finland for Employers -palvelussa Migrin viestin jälkeen |
| 4 | Työvoimaviranomainen | Osaratkaisu: saatavuusharkinta, palkka, työehdot, työnantajan edellytykset |
| 5 | Migri | Lupapäätös, tiedoksianto ja oleskelulupakortti |
Aikataulu, maksut ja se kohta jossa hakemus kaatuu
Migri ohjeistaa (migri.fi/en/working-in-finland, 2026) tarkistamaan odotettavissa olevan käsittelyajan Käsittelyaikatestistä, koska aika riippuu lupatyypistä, hakemusten määrästä ja siitä, onko hakemus alusta asti täydellinen. Migrin pikaväylällä tavoitteena on päätös kahdessa viikossa. Työntekijän oleskeluluvan tavanomainen kesto on selvästi pidempi, koska osaratkaisu on oma erillinen vaiheensa. Hakemusmaksu peritään sähköisestä hakemuksesta pienempänä kuin paperihakemuksesta, ja voimassa oleva hinta tarkistetaan Migrin hinnastosta hakemuksen jättöpäivänä. Maahanmuuttovirasto toteaa lisäksi sivulla migri.fi/en/processing-fees-and-payment-methods, ettei hakemuksen käsittelyä aloiteta ennen kuin maksu on suoritettu, joten käsittely alkaa maksupäivästä eikä lähetyspäivästä. Maksua ei palauteta kielteisen päätöksen perusteella, eli virheellinen hakemus maksaa sekä rahan että ajan.
Yleisin syy siihen, että aloituspäivä siirtyy, ei ole hakijan tausta vaan työsuhteen ehtojen ja työehtosopimuksen välinen ero. Jos ilmoitettu kuukausipalkka alittaa alan työehtosopimuksen tason tai jos työaika ja palkka eivät vastaa toisiaan, työvoimaviranomainen pyytää täydennystä tai antaa kielteisen osaratkaisun. Korjattu palkka tarkoittaa uutta työsopimusta, uutta täydennystä ja uutta arviointia. Kokonaisuus siirtyy viikoilla, vaikka Migrin oma käsittely olisi ollut valmis.
Toinen toistuva kohta on toimeentulon ja tehtävänkuvan yhteys. Ammattinimike, joka on kirjoitettu työsopimukseen yleisluontoisena, ei kerro työvoimaviranomaiselle, mihin ammattialaan saatavuusharkinta kohdistetaan. Tarkka tehtävänkuvaus lyhentää käsittelyä, koska se poistaa yhden lisäselvityskierroksen.
Työnantajan kannalta valinta tehdään ennen rekrytointi-ilmoitusta, ei sen jälkeen. Tehtävän sisältö, palkkataso ja työn kesto ratkaisevat väylän, ja väylä ratkaisee sen, montako viranomaista hakemusta käsittelee. Kun nämä kolme tietoa ovat valmiina ennen ensimmäistä hakemusta, ketju etenee yhtenä jonona eikä kahtena rinnakkaisena selvityksenä.
Lue lisää
Kaikki artikkelit →Majoitus ulkomaiselle työntekijälle Suomessa: mitä työnantajan on todistettava luvan yhteydessä
Kausityölaki 907/2017 vaatii hakemukseen selvityksen majoituksesta, eikä työnantajan järjestämän majoituksen vuokra saa olla kohtuuton palkkaan nähden.
Ulkomaalaisvalvonta Suomessa: mitä työsuojelutarkastaja katsoo ja mitä laiminlyönti maksaa
Ulkomaalaislaki 301/2004 velvoittaa työnantajan säilyttämään tiedot työnteko-oikeudesta, ja työsuojeluviranomainen tarkastaa ne ilman ennakkoilmoitusta.