Majoitus ulkomaiselle työntekijälle Suomessa: mitä työnantajan on todistettava luvan yhteydessä

Kausityölaki 907/2017 edellyttää, että kausityöntekijän majoituksesta esitetään selvitys osana hakemusta. Maahanmuuttovirasto (Migri) arvioi selvityksen ennen päätöstä. Jos majoituksen järjestää tai välittää työnantaja, vuokra ei saa olla kohtuuton suhteessa palkkaan eikä sitä saa vähentää automaattisesti palkasta. Selvitys on siis osa lupaa, ei erillinen käytännön järjestely.

Mitä selvitykseltä vaaditaan

Selvitys majoituksesta tarkoittaa konkreettista tietoa siitä, missä työntekijä asuu ja millä ehdoilla. Käytännössä Migrille esitetään osoite, asumismuoto, asukkaiden määrä samassa asunnossa sekä vuokran määrä ja maksutapa. Aikomus ei riitä: lause siitä, että majoitus järjestetään työntekijän saapuessa, jättää hakemukseen aukon, joka tuottaa selvityspyynnön ja siirtää päätöstä.

Kausityölaki 907/2017 asettaa työnantajan järjestämälle tai välittämälle majoitukselle kaksi ehtoa, jotka kannattaa pitää erillään toisistaan. Ensimmäinen koskee hintaa: vuokra ei saa olla kohtuuton suhteessa palkkaan. Toinen koskee maksutapaa: vuokraa ei saa vähentää automaattisesti palkasta. Nämä kaksi ovat erillisiä velvoitteita, ja työnantaja voi rikkoa jälkimmäistä, vaikka vuokran taso olisi täysin kohtuullinen.

Kohtuullisuutta arvioidaan suhteessa palkkaan, ei suhteessa markkinavuokraan yksinään. Tuhannen euron kuukausipalkalla kolmensadan euron vuokra jaetusta huoneesta on eri asia kuin sama vuokra kahden tuhannen euron palkalla. Tästä syystä majoitusjärjestely ja palkkataso kannattaa päättää samassa kokouksessa. Palkan omat rajat, toimeentuloedellytys ja työehtosopimuksen mukainen taso, on käyty läpi tekstissä palkkavaatimus ja työehtosopimus.

Kausityön kesto määrää myös majoituksen keston

Migrin sivulla migri.fi/en/seasonal-work todetaan, että kausityön enimmäiskesto on yhdeksän kuukautta 12 kuukauden jaksossa. Sama raja koskee käytännössä majoitusjärjestelyä, koska vuokrasuhde on sidottu työjaksoon. Vuokrasopimusta ei siis kannata tehdä vuodeksi, jos työnteko-oikeus päättyy yhdeksän kuukauden kohdalla, eikä työntekijää voi jättää vastaamaan kolmen kuukauden vuokrasta ajalta, jolloin hän ei saa työskennellä maassa.

Kausityölupa rajaa myös sitä, kenen vastuulla majoitus on. Migri (migri.fi/en/seasonal-work) toteaa, ettei kausityölupaa myönnetä lähetetylle työntekijälle eikä toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen. Lähetetyn työntekijän kohdalla majoitusvastuu määräytyy lähettävän yrityksen ja lähettämistä koskevan sääntelyn mukaan, ei kausityölain 907/2017 nojalla. Tämä on se kohta, jossa sopimusrakenne ratkaisee velvollisuuden, ja jossa väärä oletus siirtyy suoraan valvontaan.

Valvonta katsoo majoitusta toisesta suunnasta

Migri arvioi majoituksen hakemusvaiheessa. Työsuojeluviranomainen (tyosuojelu.fi) katsoo samaa järjestelyä myöhemmin osana ulkomaisen työvoiman käytön valvontaa, ja se vertaa toteutunutta tilannetta siihen, mitä hakemuksessa kerrottiin. Kaksi yleisintä eroa ovat asukasmäärä ja vuokran perintätapa. Hakemukseen kirjattu kahden hengen huone, jossa asuu neljä, on havainto. Palkkalaskelmalta suoraan vähennetty vuokra on toinen, ja se näkyy palkkakirjanpidossa ilman että kenenkään tarvitsee käydä asunnossa. Valvonnan kulku ja seuraukset on kuvattu tekstissä ulkomaalaisvalvonta ja työsuojelutarkastus.

Majoituksen taso arvioidaan lisäksi asumisterveyttä koskevien yleisten vaatimusten kautta, eivätkä ne ole harkinnanvaraisia. Sosiaali- ja terveysministeriön asetus 545/2015 asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista asettaa ne toimenpiderajat, joita vasten kunnan terveydensuojeluviranomainen asuntoa mittaa: lämpötila, ilmanvaihto, kosteus ja melu. Asetus koskee työnantajan järjestämää majoitusta samalla tavalla kuin mitä tahansa vuokra-asuntoa. Lämmitys, toimiva keittiö ja peseytymistila, riittävä palovaroitus sekä lukittava säilytystila kuuluvat perustasoon riippumatta siitä, onko asunto työnantajan omistama vai välitetty. Tilapäinen parakkimajoitus työmaalla on mahdollinen, mutta se ei muuta vaatimuksia, ja sen ehdot on kirjattava samaan selvitykseen kuin tavallisen vuokra-asunnon.

Terveydensuojeluviranomainen tulee paikalle yleensä asukkaan ilmoituksesta, ja sen mittauspöytäkirja on eri asiakirja kuin työsuojeluviranomaisen tarkastuskertomus. Sama asunto voi siis päätyä kahden viranomaisen käsittelyyn yhdestä puutteesta, kahdella eri aikataululla.

Kustannus on kahdenlainen. Korjaus itsessään on yleensä pieni, esimerkiksi vuokran palautus tai maksutavan muuttaminen erilliseksi laskuksi. Suurempi kulu tulee ajoituksesta: majoitusta koskeva selvityspyyntö hakemusvaiheessa siirtää päätöstä viikoilla, ja kausityössä aikataulu on sidottu sadonkorjuuseen tai muuhun kauteen, jota ei voi siirtää. Kahden viikon viive tarkoittaa kausityössä usein sitä, että työntekijä saapuu sesongin puoliväliin.

Käytännön järjestys on siis tämä. Sovi asunto ja sen ehdot ennen hakemuksen jättämistä, kirjaa osoite, asukasmäärä ja vuokra selvitykseen, ja pidä vuokra erillisenä maksuna palkasta. Varmista, että vuokrasopimuksen kesto vastaa työjakson kestoa. Osoite on myös viranomaistieto: työntekijä tekee muuttoilmoituksen Digi- ja väestötietovirastolle, ja hakemukseen kirjattu osoite kannattaa pitää samana kuin se, joka ilmoitetaan muuton yhteydessä, koska kahdesta eri osoitteesta syntyy selvityspyyntö myöhemmin. Hakemusketjun muut vaiheet on kuvattu tekstissä työntekijän oleskelulupa ja saatavuusharkinta.

Majoitus on hakemuksen osa, joka ratkaistaan kiinteistöillä eikä lomakkeilla, ja siksi se kannattaa hoitaa ensin.