Kausityö Suomessa: todistus, viisumi vai oleskelulupa, ja mitä työnantaja tekee milloinkin

Kausityön lupamuoto määräytyy työn keston ja työntekijän kansalaisuuden mukaan. Maahanmuuttovirasto (Migri) ohjeistaa sivullaan migri.fi/en/seasonal-work (2026), että alle kolmen kuukauden työhön tarvitaan kausityöviisumi tai kausityötodistus ja 3 kuukaudesta 9 kuukauteen kausityön oleskelulupa. Enimmäiskesto on yhdeksän kuukautta minkä tahansa 12 kuukauden jakson aikana.

Kolme lupamuotoa ja se, kuka ne myöntää

Kausityö tarkoittaa kausityölaissa 907/2017 ja Migrin ohjeistuksessa vuodenaikaan sidottuja tehtäviä maataloudessa, metsätaloudessa ja matkailualalla. Marjanpoiminta, kasvihuonetyö, taimitarhatyö ja hiihtokeskuksen kausi ovat tyypillisiä esimerkkejä. Toimiala ratkaisee sen, kuuluuko työ kausityön piiriin lainkaan; rakennusala ja teollisuus eivät kuulu, vaikka työ olisi määräaikaista.

Lupamuoto määräytyy kahden muuttujan risteyksessä.

Kolme muotoa tarkoittaa myös kahta eri viranomaista. Kausityöviisumin myöntää Suomen edustusto lähtömaassa, ja sen aikataulu riippuu edustuston omasta ajanvarausjonosta. Kausityötodistuksen ja kausityön oleskeluluvan myöntää Migri. Työnantajan kannalta tämä tarkoittaa, että alle kolmen kuukauden rekrytoinnissa nepalilaisesta tai filippiiniläisestä lähtömaasta kalenteria hallitsee edustusto, ei Migri.

Saatavuusharkinta ja työnantajan osuus

Migrin ohje (migri.fi/en/seasonal-work, 2026) asettaa saatavuusharkinnan eli työmarkkinatestauksen 6 kuukaudesta 9 kuukauteen kestävälle kausityölle. Sitä lyhyemmissä jaksoissa työmarkkinatestausta ei tehdä. Raja on käytännön kannalta merkittävä: kahdeksan kuukauden kausi vaatii työvoimaviranomaisen arvion siitä, onko tehtävään saatavissa työvoimaa Suomen tai muun EU- ja ETA-alueen työmarkkinoilta, kun taas viiden kuukauden kausi ei vaadi. Sama kaksivaiheinen rakenne on kuvattu tekstissä työntekijän oleskelulupa ja saatavuusharkinta.

Työnantaja toimittaa kausityössä samat perustiedot kuin muissakin työperusteisissa hakemuksissa: työsopimuksen tai sitovan työtarjouksen, palkan ja työajan, tiedon työehtosopimuksesta sekä selvityksen majoituksesta. Kausityössä majoitus on erikseen valvottu kohta, koska työ tehdään usein maaseudulla ja työnantaja järjestää asumisen. Majoituksen hinta ja taso arvioidaan osana hakemusta, eikä vuokraa saa periä tavalla, joka laskee käteen jäävän palkan alle sovitun tason.

Maksut seuraavat lupamuotoa. Kausityötodistuksesta, kausityöviisumista ja kausityön oleskeluluvasta peritään kustakin oma hakemusmaksunsa, ja voimassa oleva summa tarkistetaan Migrin hinnastosta tai edustuston hinnastosta hakemuspäivänä. Sähköinen hakemus on halvempi kuin paperinen, ja maksu peritään myös kielteisestä päätöksestä. Kolmenkymmenen hengen kausiryhmässä maksut ovat siis kolmekymmentä kertaa yksikköhinta, ja yksi väärä lupamuoto kertautuu samalla kertoimella.

Työnantaja voi jättää useita hakemuksia kerralla. Migri kertoo pyrkivänsä käsittelemään saman työnantajan hakemukset samanaikaisesti, mikä on kausityössä käytännössä tärkeämpää kuin yksittäisen hakemuksen nopeus: 30 poimijan ryhmä on hyödytön, jos 6 heistä saapuu kolme viikkoa muita myöhemmin.

Vuosikello, joka ratkaisee kauden onnistumisen

Kausityön aikataulussa on yksi kohta, joka maksaa eniten. Migrin ohjeen mukaan elokuun puolivälin jälkeen jätetyt hakemukset jäävät jonoon, joka purkautuu vasta seuraavan maaliskuun ruuhkaan. Kevätkauden työnantaja, joka aloittaa hakemusten valmistelun syksyllä sadonkorjuun jälkeen, on siis käytännössä myöhässä, vaikka kausi alkaisi vasta toukokuussa. Hakemukset kannattaa jättää alkukesästä edeltävänä vuonna tai heti maaliskuun avauksen jälkeen.

Jonon tilanne ei jää arvailun varaan. Migri kertoo sivulla migri.fi/en/seasonal-work, että sesonkiaikana, joka alkaa maaliskuussa, kausityöhakemusten käsittelytilanne päivitetään joka tiistai. Maaliskuusta alkaen sivu kannattaa lukea viikoittain, koska se on ainoa julkinen kautta koskeva luku, joka todella liikkuu sinä aikana kun ryhmää kootaan.

Toinen toistuva virhe on yhdeksän kuukauden katon laskeminen kalenterivuosittain. Kausityölaki 907/2017 ja Migrin ohje laskevat enimmäiskeston minkä tahansa 12 kuukauden jakson aikana, eivät kalenterivuoden sisällä. Työntekijä, joka teki edellisen kauden elokuusta joulukuuhun, ei voi tehdä seuraavaa kautta huhtikuusta syyskuuhun täysimittaisena, koska liukuva 12 kuukauden ikkuna täyttyy kesken kauden. Tämä huomataan usein vasta kun työntekijä on jo Suomessa ja työsopimus on tehty kauden loppuun saakka. Katto lasketaan työntekijäkohtaisesti, joten se kuuluu suunnitelmaan jo ennen ryhmän kokoamista: samassa poimijaryhmässä on tavallisesti sekä ensi kertaa tulevia, joiden ikkuna on koskematon, että palaajia, joilta osa ikkunasta on jo käytetty.

Kolmas kohta koskee lupamuodon vaihtamista kesken kauden. Alle kolmen kuukauden viisumilla tai todistuksella saapunut työntekijä ei voi jatkaa työtä pelkästään pidentämällä työsopimusta. Jatko edellyttää kausityön oleskelulupaa, ja sen hakeminen on oma hakemuksensa omine käsittelyaikoineen. Jos kauden pituus on epävarma, pidempi lupamuoto alusta alkaen on halvempi kuin kaksi hakemusta peräkkäin.

Kausityö on oma järjestelmänsä, eikä sertifioidun työnantajan asema muuta sen porrastusta; sertifioinnin vaikutus on rajattu Migrin omaan käsittelyyn ja kuvattu tekstissä sertifioitu työnantaja Suomessa. EU-tasolla kausityö on jätetty yhdistelmälupadirektiivin ulkopuolelle omaksi kausityödirektiivikseen, ja rakenteen ero on käyty läpi tekstissä yhdistelmälupa selitettynä.

Kausityön suunnittelussa ratkaisevat siis kolme lukua: kauden pituus kuukausina, työntekijän edellisen 12 kuukauden kausityöpäivät ja hakemuksen jättöpäivä suhteessa elokuun puoliväliin. Kun nämä ovat tiedossa ennen työsopimusten allekirjoittamista, lupamuoto valitsee itsensä.