Tilaajavastuu Suomessa: mitä ulkomaisen työvoiman alihankintaketjusta on selvitettävä

Tilaajavastuulaki 1233/2006 velvoittaa tilaajan selvittämään sopimuskumppanistaan rekisteritiedot, verovelkatilanteen, eläkevakuutukset ja sovellettavan työehtosopimuksen ennen sopimuksen tekemistä. Selvitykset eivät saa olla kolmea kuukautta vanhempia sopimusta solmittaessa. Ulkomaista työvoimaa käytettäessä ketjuun tulee lisäksi ulkomaalaislain 301/2004 mukainen työnteko-oikeuden varmistaminen työmaalla.

Mitä selvitysvelvollisuus kattaa ja milloin aineisto hankitaan

Selvitysvelvollisuus syntyy, kun tilaaja käyttää vuokrattua työvoimaa tai tekee alihankintasopimuksen työstä, jota tehdään tilaajan tiloissa tai työkohteessa. Laki 1233/2006 ei kysy, onko sopimuskumppani suomalainen vai ulkomainen. Ulkomaisen yrityksen kohdalla samat tiedot pyydetään sen sijoittautumismaan viranomaisilta vastaavina asiakirjoina, ja juuri tämä kohta venyttää aikataulua: rekisteriotteen ja verovelkatodistuksen saaminen toisesta jäsenvaltiosta vie usein viikkoja, kun kotimainen vastine irtoaa päivissä.

Selvitettävät kohdat ovat lain mukaan seuraavat.

• Merkintä ennakkoperintärekisteriin, työnantajarekisteriin ja arvonlisäverovelvollisten rekisteriin.
• Kaupparekisteriote tai vastaava ote sijoittautumismaan rekisteristä.
• Todistus verojen maksamisesta tai verovelkatodistus sekä tieto mahdollisesta maksusuunnitelmasta.
• Todistus eläkevakuutusten ottamisesta ja eläkevakuutusmaksujen suorittamisesta.
• Selvitys työhön sovellettavasta työehtosopimuksesta tai keskeisistä työehdoista.

Kolmen kuukauden ikäraja koskee sopimuksen tekohetkeä, ei työn aloitusta. Jos hankinta valmistellaan keväällä ja sopimus allekirjoitetaan vasta neljä kuukautta myöhemmin, keväällä kerätty aineisto on sopimushetkellä vanhentunut ja selvitysvelvollisuus on tosiasiassa laiminlyöty. Tämä on tavallisin yksittäinen virhe pitkissä rakennusurakoissa, joissa neuvottelu ja aloitus ovat kaukana toisistaan.

Toimiva käytäntö on sitoa selvitysten hankinta sopimuspäivään eikä tarjouspäivään. Aineisto pyydetään uudelleen, jos allekirjoitus siirtyy niin, että vanhin asiakirja ylittäisi kolme kuukautta. Jatkuvassa sopimussuhteessa selvitykset päivitetään sopimuskauden aikana, ja työehtosopimustieto tarkistetaan aina, kun työn sisältö muuttuu. Aineisto säilytetään sopimuskohtaisesti, koska tarkastuksessa pyyntö kohdistuu yhteen sopimukseen, ei yritykseen yleisesti.

Ulkomaisen sopimuskumppanin kohdalla hankinta kannattaa aloittaa aikaisemmin kuin kotimaisen. Rekisteriotteen, verotodistuksen ja eläkevakuutustodistuksen saaminen toisesta maasta sekä niiden kääntäminen vievät oman aikansa, ja tämä aika on ainoa osa prosessia, johon tilaaja voi itse vaikuttaa ennen kuin sopimus on jo tehty.

Työsuojeluviranomainen ja laiminlyöntimaksu

Tilaajavastuun valvonta on keskitetty työsuojeluviranomaisen sisällä Etelä-Suomen aluehallintovirastoon, ja se kattaa koko maan. Käytännössä sama viranomainen tarkastaa Rovaniemen työmaan ja Turun logistiikkakeskuksen. Tarkastus alkaa yleensä asiakirjapyynnöllä, jossa tilaajaa pyydetään toimittamaan sopimuskohtainen aineisto määräajassa, ja jatkuu tarvittaessa käynnillä työkohteessa.

Laiminlyönnin seuraamus on lain 1233/2006 mukainen laiminlyöntimaksu. Rakentamistoiminnassa maksu määrätään korotettuna, koska lainsäätäjä on arvioinut alan ketjuuntumisen riskin muita aloja suuremmaksi. Maksu määrätään tilaajalle, ei alihankkijalle, eikä sitä poista se, että alihankkija lopulta osoittautuisi moitteettomaksi. Selvitysten hankkimatta jättäminen on itsessään se teko, josta seuraamus määrätään.

Työnteko-oikeus työmaalla on erillinen velvoite

Tilaajavastuulain selvitykset koskevat yritystä. Ne eivät kerro mitään siitä, onko yksittäisellä työntekijällä oikeus tehdä työtä Suomessa. Tämä toinen velvoite tulee ulkomaalaislaista 301/2004, joka asettaa rakennustyömaalla pääurakoitsijalle ja rakennuttajalle velvollisuuden varmistaa, että jokaisella työmaalla työskentelevällä ulkomaisella työntekijällä on työnteko-oikeus. Velvoite ulottuu myös niiden työntekijöihin, joiden kanssa tilaajalla ei ole omaa sopimusta, eli koko ketjuun työmaalla.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että oleskelulupakortin tai muun oikeuden perusteen tiedot tarkistetaan ennen ensimmäistä työvuoroa ja merkitään työmaan kulkuluetteloon. Kolmannen maan kansalaisen kohdalla lupa on usein ammattialasidonnainen, joten hitsaajalle myönnetty työntekijän oleskelulupa ei kanna siirtoa telinetöihin. Eri EU-maissa käytetyt varmistustavat on käyty läpi tekstissä työnteko-oikeuden varmistaminen, ja yhden asiakirjan takana oleva yhteinen rakenne tekstissä yhdistelmälupa selitettynä.

Tyypillinen tapaus etenee näin. Suomalainen rakennusliike ostaa muurausurakan virolaiselta alihankkijalta, joka tuo työmaalle ukrainalaisia työntekijöitä. Tilaaja kerää alihankkijasta rekisteriotteen ja verovelkatodistuksen, mutta jättää eläkevakuutustodistuksen pyytämättä, koska sopimuskumppani lupaa toimittaa sen myöhemmin. Sopimus allekirjoitetaan. Neljä kuukautta myöhemmin Etelä-Suomen aluehallintovirasto tekee työmaalle tarkastuksen, pyytää sopimuskohtaisen aineiston ja toteaa yhden selvityksen puuttuvan kokonaan ja kahden olevan sopimushetkellä yli kolme kuukautta vanhoja. Samalla käynnillä kahden työntekijän lupa osoittautuu toiselle alalle myönnetyksi.

Seuraukset erkanevat tässä kohtaa kahdeksi. Puuttuvista selvityksistä seuraa tilaajalle laiminlyöntimaksu, rakentamistoiminnassa korotettuna. Työnteko-oikeuden puutteesta seuraa erillinen käsittely, ja työntekijät poistuvat työmaalta heti. Urakka viivästyy sillä osuudella, jonka nämä henkilöt tekivät, ja korvaavan miehityksen hankkiminen kesken kauden on hitaampaa kuin sen järjestäminen etukäteen. Kumpikaan seuraus ei olisi vaatinut torjuakseen muuta kuin viiden asiakirjan listan ja päivämäärän tarkistuksen ennen allekirjoitusta.

Tilaajavastuu ei ole muodollisuus sopimuksen liitteenä vaan itsenäinen velvoite, jonka täyttäminen todennetaan päivämäärillä. Kun viisi selvitystä on hankittu ajoissa ja työnteko-oikeus tarkistettu ennen ensimmäistä työvuoroa, tarkastus on asiakirjojen esittämistä.