Palkka, joka kelpaa luvan perusteeksi Suomessa: työehtosopimus ja toimeentuloedellytys

Suomessa palkan on läpäistävä kaksi eri testiä. Maahanmuuttovirasto (Migri) tarkistaa toimeentuloedellytyksen, joka on vuoden 2026 ohjeen mukaan pääkaupunkiseudulla 1 210 euroa kuukaudessa netto. Sen lisäksi palkan on oltava työstä asianmukainen, käytännössä sovellettavan työehtosopimuksen mukainen. Toisen testin läpäisy ei korvaa toista.

Toimeentuloedellytys euroina

Migrin sivulla migri.fi/en/income-requirement julkaistu vuoden 2026 taso on porrastettu asuinkunnan mukaan. Luvut ovat nettotuloa, eli summaa, joka jää hakijan käyttöön verojen jälkeen. Työnantajan kannattaa laskea bruttopalkka takaperin näistä luvuista, koska hakemuksessa esitetty bruttopalkka voi ylittää rajan ja silti jäädä sen alle verotuksen jälkeen.

Porrastus seuraa asumiskustannuksia, ja ratkaiseva tieto on se kunta, jossa työntekijä tosiasiassa asuu, ei työnantajan kotipaikka. Espooseen sijoittuva varastotyö arvioidaan ylimmällä tasolla, vaikka yrityksen rekisteröity osoite olisi Kuopiossa. Tämä yksityiskohta kaatuu hakemuksissa säännöllisesti, koska työsopimukseen kirjattu työntekopaikka ja hakemuksessa ilmoitettu asuinkunta eivät vastaa toisiaan. Migri katsoo hakemusta kokonaisuutena, ja ristiriita näiden kahden tiedon välillä tuottaa selvityspyynnön, joka lisää käsittelyaikaan viikkoja.

Osa-aikaisuus on toinen toistuva ongelma. Toimeentuloedellytys koskee sitä tuloa, jonka työntekijä saa luvan perusteena olevasta työsuhteesta. Kaksikymmentäviisi tuntia viikossa työehtosopimuksen vähimmäistuntipalkalla voi jäädä 1 210 euron alle nettona, jolloin lupa ei täytä edellytystä, vaikka tuntipalkka itsessään on täysin lainmukainen. Tarkista siis ensin viikkotuntimäärän ja tuntipalkan tulo, vasta sitten palkkataso.

Työehtosopimus on toinen, erillinen testi

Migrin sivulla migri.fi/en/working-in-finland todetaan, että palkan on oltava työstä asianmukainen. Käytännössä tämä tarkoittaa sovellettavan työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Työsopimuslaki 55/2001 tekee yleissitovan työehtosopimuksen velvoittavaksi myös silloin, kun työntekijä on ulkomaalainen ja työnantaja ei kuulu työnantajaliittoon. Ulkomaisuus ei siis avaa erillistä, halvempaa palkkatasoa.

Oikean työehtosopimuksen tunnistaminen on työnantajan tehtävä, eikä sitä ratkaise yrityksen toimialaluokitus vaan tehtävän luonne. Rakennusliikkeen palkkaama siivooja kuuluu usein eri sopimuksen piiriin kuin saman työmaan muurari. Väärä sopimus tuottaa kaksi seurausta yhtä aikaa: luvan perusteena oleva palkka arvioidaan väärää taulukkoa vasten, ja työsuhteessa syntyy palkkasaatava, joka on maksettava takautuvasti korkoineen. Jälkimmäinen ei poistu sillä, että lupa myönnettiin.

Se, mikä työehtosopimus on yleissitova, ei myöskään ole mielipidekysymys. Työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunta vahvistaa päätöksellään, onko valtakunnallinen työehtosopimus yleissitova. Lautakunta toimii laissa työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamisesta 56/2001 säädetyllä tavalla, ja vahvistetut sopimukset sekä lautakunnan päätökset julkaistaan Finlexissä. Työnantaja, joka on epävarma siitä, mikä sopimus tehtävään soveltuu, saa vastauksen sieltä ennen kuin palkka kirjataan työsopimukseen, ja saman sivun voi lukea myös lähtömaan kumppaniagentuuri. Väärän sopimuksen valinta ei siis ole tulkintariski vaan tarkistus, joka on jäänyt tekemättä.

Työehtosopimus määrää myös muuta kuin taulukkopalkan. Siihen kuuluvat tyypillisesti kokemuslisät, vuorolisät, sunnuntaikorvaukset ja lomaraha. Migrille ilmoitettu peruspalkka on pohja, ei koko kokonaisuus, ja työsuojeluviranomainen vertaa myöhemmässä valvonnassa maksettuja palkkoja sopimukseen kokonaisuudessaan. Ilmoitetun ja maksetun palkan ero on yksi yleisimmistä valvonnassa esiin nousevista havainnoista, ja se käsitellään osana ulkomaalaisvalvontaa.

Aikataulu ja kustannus työnantajalle

Palkkaa koskeva tieto syntyy ennen hakemusta, ei sen jälkeen. Työnantaja ilmoittaa työsuhteen ehdot Migrin Enter Finland for Employers -palvelussa, ja työntekijä jättää oman hakemuksensa vasta tämän jälkeen. Ulkomaalaislain 301/2004 mukaisessa menettelyssä työvoimaviranomainen tekee ensin osaratkaisun, jossa palkka ja työehdot arvioidaan, ja Migri päättää luvasta sen jälkeen. Menettelyn kulku on kuvattu tarkemmin tekstissä työntekijän oleskelulupa ja saatavuusharkinta.

Kustannus on kahdenlainen. Hakemusmaksu on kiinteä ja pieni suhteessa palkkakustannukseen. Varsinainen kulu syntyy siitä, että palkka on nostettava sille tasolle, jonka työehtosopimus ja toimeentuloedellytys yhdessä vaativat, ja tämä taso on tiedettävä ennen kuin työntekijälle luvataan mitään. Jos palkkaa korjataan hakemuksen ollessa vireillä, työsopimus on tehtävä uudelleen ja ilmoitus päivitettävä, mikä palauttaa hakemuksen käsittelyjonon loppuun.

Käytännön järjestys on siis suoraviivainen. Tunnista tehtävään sovellettava työehtosopimus ja sen mukainen vähimmäispalkka. Laske sen jälkeen, mitä sopimuksen mukainen bruttopalkka tarkoittaa nettona suunnitellussa asuinkunnassa, ja vertaa lukua Migrin taulukkoon. Kirjaa sama luku työsopimukseen ja työnantajan ilmoitukseen. Kun nämä kolme asiakirjaa sanovat saman, palkkaa koskeva osa hakemuksesta ei enää tuota selvityspyyntöjä.

Palkka on se hakemuksen kohta, jota ei voi korjata jälkikäteen ilman että aikataulu siirtyy. Se kannattaa ratkaista samassa vaiheessa, jossa päätetään työntekopaikka ja majoitusjärjestely, koska nämä kolme vaikuttavat toisiinsa. Majoituksen ja palkan suhdetta käsitellään erikseen tekstissä majoitus ulkomaiselle työntekijälle.