Ulkomaalaisvalvonta Suomessa: mitä työsuojelutarkastaja katsoo ja mitä laiminlyönti maksaa

Ulkomaisen työvoiman käytön valvonta kuuluu Suomessa työsuojeluviranomaiselle, joka toimii aluehallintovirastojen yhteydessä. Tarkastus voidaan tehdä ilman ennakkoilmoitusta. Tarkastaja vertaa työpaikalla olevia työntekijöitä niihin tietoihin, jotka työnantaja on ulkomaalaislain 301/2004 nojalla velvollinen säilyttämään. Puuttuva selvitys työnteko-oikeudesta on itsenäinen laiminlyönti.

Mitä tarkastaja pyytää nähtäväkseen

Ulkomaalaislaki 301/2004 asettaa työnantajalle kaksi erillistä velvollisuutta, jotka sekoitetaan usein toisiinsa. Ensimmäinen on varmistaminen: työnantajan on todettava työntekijän oikeus tehdä työtä ennen työn alkua, ei vasta silloin kun tarkastaja seisoo ovella. Toinen on säilyttäminen: työnantajan on pidettävä tallessa tiedot palveluksessaan olevista ulkomaalaisista ja siitä perusteesta, jolla kukin heistä työskentelee, työsuojeluviranomaisen tarkastusta varten.

Käytännössä tarkastaja pyytää nähtäväkseen nimilistan työpaikalla olevista työntekijöistä, kunkin henkilön oleskeluluvan tai muun työnteko-oikeuden perusteen, työsopimukset sekä palkkakirjanpidon. Näitä verrataan toisiinsa ja niihin tietoihin, jotka työnantaja on ilmoittanut Maahanmuuttovirastolle. Migrin sivulla migri.fi/en/for-employers todetaan, että työnantaja vastaa työsuhteen ehtojen ilmoittamisesta Enter Finland for Employers -palvelussa. Tämä ilmoitus on valvonnan vertailukohta, ei pelkkä hakemusvaiheen muodollisuus.

Kolme havaintoa toistuu tarkastuksissa. Ensimmäinen on se, että työnteko-oikeus on tarkistettu kertaalleen rekrytoinnin yhteydessä mutta luvan voimassaolon päättymistä ei ole seurattu, jolloin työntekijä jatkaa työtä vanhentuneella luvalla. Toinen on työtehtävän muuttuminen: lupa on myönnetty tiettyyn ammattialaan, ja työntekijä on siirretty toiseen tehtävään ilman uutta lupaa. Kolmas on palkan ja ilmoitettujen ehtojen ero, jota käsitellään tekstissä palkkavaatimus ja työehtosopimus.

Kaksi viranomaista, kaksi seurausta

Valvonnassa on kaksi eri linjaa, ja ne etenevät toisistaan riippumatta. Työsuojeluviranomainen (tyosuojelu.fi) hoitaa hallinnollisen puolen: se antaa tarkastuskertomuksen, velvoittaa korjaamaan puutteet ja seuraa korjauksia. Rikosoikeudellinen puoli kulkee erikseen, koska rikoslain 39/1889 47 luvussa luvattoman ulkomaisen työvoiman käyttö on säädetty rangaistavaksi teoksi. Sama tarkastus voi siis tuottaa yhtä aikaa korjausvelvoitteen ja tutkintapyynnön.

Kahdelle näistä seurauksista on julkaistu oma lukunsa. Maahanmuuttovirasto toteaa sivulla migri.fi/tyonantajan-velvollisuuksien-laiminlyonti, että työnantajalle, joka on ottanut työhön laittomasti maassa oleskelevan henkilön, määrätään seuraamusmaksu, joka on 1 250 eurosta 37 530 euroon ja jonka määrää Maahanmuuttovirasto työsopimuslain nojalla. Työnantaja voi lisäksi joutua korvaamaan työntekijän palauttamisesta aiheutuneet kustannukset. Sama sivu kuvaa toisen seuraamuksen: Maahanmuuttovirasto voi päättää olla myöntämättä työperusteisia oleskelulupia kyseisen työnantajan palvelukseen, ja päätös tehdään vähintään kolmeksi kuukaudeksi ja enintään vuodeksi. Rekrytointia suunnittelevalle yritykselle jälkimmäinen on raskaampi, koska se sulkee väylän eikä vain hinnoittele sitä. Päätöksen voimassaoloaikana jätettyyn hakemukseen tulee kielteinen päätös jo tällä perusteella.

Muu kustannus ei useimmiten synny yhdestä maksusta vaan kolmesta erästä yhtä aikaa. Ensimmäinen on takautuva palkkasaatava, joka lasketaan työehtosopimuksen mukaan koko työsuhteen ajalta. Toinen on tuotannon keskeytys, kun työntekijä ei saa jatkaa työtä ennen kuin lupatilanne on korjattu. Kolmas on vaikutus seuraaviin hakemuksiin: työnantajan aiempi menettely on seikka, joka otetaan huomioon, kun samalle työnantajalle haetaan uusia lupia. Kolmas erä on pisin ja vaikein korjata, koska se ei pääty tarkastuskertomuksen kuittaamiseen.

Miten valvontaan valmistaudutaan etukäteen

Valvontaan valmistautuminen on dokumentaatiota, ei selittelyä tarkastuspäivänä. Pidä jokaisesta ulkomaalaisesta työntekijästä yksi kansio, jossa on työnteko-oikeuden peruste, sen voimassaoloaika, työsopimus ja se ilmoitus, joka Migrille on tehty. Aseta luvan päättymiselle muistutus vähintään kolme kuukautta etukäteen, koska jatkohakemuksen käsittely ei tapahdu viikossa ja työnteko-oikeuden jatkuminen riippuu siitä, milloin hakemus on jätetty.

Tarkastuspäivälle kannattaa nimetä yksi vastuuhenkilö, joka tuntee aineiston ja pystyy esittämään sen samana päivänä. Työsuojeluviranomainen (tyosuojelu.fi) tekee tarkastuksia ilman ennakkoilmoitusta, joten aineiston on oltava saatavilla myös silloin, kun toimitusjohtaja tai palkanlaskija on lomalla. Säilytä asiakirjat sähköisesti niin, että ne löytyvät työmaalta eikä vain pääkonttorin arkistosta, koska tarkastus tehdään siellä missä työ tehdään.

Alihankinta on se kohta, jossa huolellinenkin työnantaja altistuu. Työmaalla olevat alihankkijan työntekijät ovat tarkastuksessa mukana, vaikka he eivät ole tilaajan palkkalistoilla. Sovi siksi kirjallisesti siitä, että alihankkija toimittaa saman selvityksen työnteko-oikeudesta, ja tarkista se itse sen sijaan että luottaisit vakuutukseen. Alkuvaiheen lupaketju on kuvattu tekstissä työntekijän oleskelulupa ja saatavuusharkinta, ja majoitusta koskevat velvoitteet tekstissä majoitus ulkomaiselle työntekijälle.

Tarkastus ei ole poikkeustilanne vaan osa ulkomaisen työvoiman käyttöä Suomessa. Työnantaja, jonka asiakirjat ovat järjestyksessä, käyttää tarkastukseen muutaman tunnin. Työnantaja, joka kokoaa aineiston vasta pyynnön jälkeen, käyttää siihen viikkoja ja vastaa samalla kysymyksiin, jotka olisivat jääneet esittämättä.